24. Rahoitusriskien hallinta

 

Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin tulokseen ja kassavirtaan sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Rahoitusriskit jaetaan markkina-, vastapuoli- ja maksuvalmiusriskeihin. Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski ja vastapuoliriski.

 

Rahoitusriskien hallinnan pääperiaatteet on kuvattu hallituksen hyväksymässä konsernin rahoituspolitiikassa. Rahoituksen johtoryhmä vastaa rahoituspolitiikan toteuttamisesta. Rahoituksen hoito on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.

 

24.1. Markkinariski

 

Markkinariski koostuu valuuttakurssi-, korko- ja sähkönhintariskistä. Yhtiöllä ei tilinpäätöshetkellä ollut osake- tai osakerahastosijoituksia.

 

24.1.1. VALUUTTAKURSSIRISKI

 

Konsernin valuuttakurssiriski on jaettu transaktioriskiin ja translaatioriskiin.

 

Transaktioriski

 

Transaktioriski muodostuu ulkomaan valuutan määräisistä liiketoiminnallisista (mm. myynnit ja ostot) ja rahoituksellisista (mm. lainat, talletukset ja korkovirrat) tase-eristä ja tulevista ennustetuista kassavirroista. Ennustetuissa kassavirroissa huomioidaan seuraavan 12 kuukauden erät. Transaktioriskiä seurataan ja suojataan aktiivisesti. Määrältään suurin valuuttariski muodostuu Yhdysvaltain dollareissa tapahtuvasta myynnistä. Muut merkittävät valuutat ovat Japanin jeni, Ruotsin kruunu, Norjan kruunu, Iso-Britannian punta ja Puolan zloty. Muiden valuuttojen osalta yhden yksittäisen valuutan osuus ei ole merkittävä konsernin kokonaispositiossa.

 

Rahoituspolitiikan mukaisesti merkittävien valuuttojen tase-erät suojataan välillä 90–105 % ja 12 kuukauden ennakoidut kassavirrat suojataan välillä 0–50 %. Suojausinstrumentteina käytetään enintään 12 kk:n pituisia valuuttajohdannaisia. Alla on erittely liiketoiminnallisten erien positiosta.

 

      USD
Muut merkittävät valuutat
milj. €, 31.12.

2010 2009
2010 2009
Taseen nettopositio     12,4 2,4   15,9 12,7
Ennustettu nettopositio (12 kk)     104,1 67,7   58,8 65,8
Nettopositio yhteensä

116,5 70,2   74,6 78,6
Suojaukset     -24,7 -20,7   -28,0 -30,6
Suojaamaton nettoriski yhteensä

91,8 49,5   46,6 48,0
               

Konsernilla ei ole valuuttamääräistä korollista vierasta pääomaa. Konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat tytäryhtiön paikallisessa valuutassa ja niiden valuuttakurssiriski on suojattu täysimääräisesti valuuttatermiineillä.

 

IAS 39:n määrittelemä suojauslaskenta ei ole käytössä. Valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin riippuen siitä, onko operatiivisesti tarkasteltuna suojattu myyntituottoja vai rahoitusvaroja ja -velkoja.

 

Translaatioriski

 

Translaatioriski muodostuu tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen valuutta on muu kuin euro, omista pääomista. Näiden tytäryhtiöiden oma pääoma 31.12.2010 oli 33,9 (2009: 31,7) miljoonaa euroa. Translaatiopositiota ei ole suojattu.

 


Herkkyysanalyysi

 

Valuuttakurssien muutosten vaikutusta konsernin tulokseen (ennen verovaikutusta) ja omaan pääomaan on kuvattu alla EUR/USD-valuuttakurssin osalta. Analyysissä on oletettu valuuttakurssimuutoksen olevan +/- 10 % (USD heikkenee/vahvistuu 10 %) ja muiden tekijöiden pysyvän muuttumattomina.

 

 

      Vaikutus tulokseen
Vaikutus omaan pääomaan
milj. €, 31.12.

2010 2009   2010 2009
USD +/- 10 %     1,1/-1,4 1,7/-2,0
0 0
               

Herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan taseen rahoitusvarat ja -velat eli rahavarat, myyntisaamiset sekä ostovelat ja valuuttajohdannaiset. Herkkyysanalyysi ei anna edustavaa kuvaa valuuttariskille altistumisesta, koska valuuttasuojauksen periaatteiden mukaisesti ennakoitua seuraavan 12 kuukauden valuuttavirtaa suojataan välillä 0–50 %, eikä ko. ennakoituja liiketoimia ole IFRS 7 -standardin mukaisesti sisällytetty analyysiin. Herkkyysanalyysissä ei ole mukana translaatiopositiota.

 

24.1.2. SÄHKÖN HINTARISKI

 

Hintariskillä tarkoitetaan sähkömarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa riskiä. Sähkön markkinahinta vaihtelee runsaasti mm. sääolosuhteiden, vesitilanteen sekä päästökaupan mukaan. Orion-konserni hankkii käyttämänsä sähköenergian Suomen hinta-alueen spot-hintaan sidottuna toimituksena ja altistuu täten sähkön hintavaihtelulle.

 

Sähkösalkun hallintaa toteutetaan siten, että sähkön markkinahinnan vaihteluista aiheutuvalta rahavirranriskiltä voidaan suojautua, ja että sähköä voidaan hankkia jatkuvasti mahdollisimman kilpailukykyiseen hintaan. Suojausinstrumentteina käytetään Nord Poolissa noteerattavia vakiotehoisia sähköjohdannaisinstrumentteja. Arvostustasoina käytetään Nord Poolin päätöskursseja.

 

Sähkönhintariskin suojauksiin sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa suojausinstrumentista omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon kirjattua summaa oikaistaan IAS 39.96:n mukaan siten, että siitä tulee pienempi (absoluuttisina lukuina) seuraavista kahdesta luvusta:

·         Suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio suojauksen alkamisajankohdasta lähtien

·         suojauskohteesta odotettavissa olevien vastaisten rahavirtojen käyvän arvon kertynyt muutos suojauksen alkamisajankohdasta lähtien.

 

Jäljelle jäävä osuus suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta edustaa suojauksen tehottomuutta ja se kirjataan tulosvaikutteisesti.

 

Tilikauden 2010 aikana on omaan pääomaan kirjattu sähkösuojauksista käyvän arvon arvostusta 1,9 (2009: -0,2) miljoonaa euroa. Johdannaisten nimellisarvot olivat yhteensä 7,4 (2009: 7,0) miljoonaa euroa.

 

24.1.3. KORKORISKI

 

Muutokset korkotasossa vaikuttavat konsernin rahavirtaan ja tulokseen. Konsernin korollinen vieras pääoma oli 31.12.2010 yhteensä 110,0 (2009: 131,5) miljoonaa euroa. Konserni on altistunut korkotason noususta aiheutuvalle korkoriskille Euroopan Investointipankilta otettujen pitkäaikaisten lainojen osalta. Näiden lainojen pääoma oli 31.12.2010 yhteensä 77,4 (2009: 88,7) miljoonaa euroa ja lainojen korko on sidottu 6 kk euribor-korkoon. Mikäli korkotaso nousisi vuonna 2011 paralleelisti yhdellä prosenttiyksiköllä (1 %) tilinpäätöshetkellä hinnoitelluista koroista muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana, konsernin arvioidut korkokulut vuonna 2011 kasvaisivat 0,7 miljoonaa euroa (ennen verovaikutusta).

 

Konsernin altistumista markkinakorkojen muutoksille vähentää kuitenkin se, että konsernin korkosijoitukset, jotka 31.12.2010 olivat 119,6 (2009: 138,8) miljoonaa euroa, on sijoitettu lyhyen koron instrumentteihin.

 


24.2. Vastapuoliriski

 

Vastapuoliriskin toteutuessa konsernin vastapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan, ja tämän seurauksena konsernilta jää varoja saamatta. Maksimi luottoriski 31.12.2010 on 294,8 (2009: 278,6) miljoonaa euroa, joka koostuu rahoitusvaroista vähennettynä rahoitusveloissa olevien johdannaisten arvoilla. Pääasialliset riskit liittyvät myyntisaamisiin, rahamarkkinasijoituksiin sekä rahavaroihin.

 

Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Sijoituskohteille ja johdannaissopimusten vastapuolille on luottokelpoisuuden ja vakavaraisuuden perusteella määritetty limiitit, joita ylläpidetään ja seurataan säännöllisesti. Sijoitukset ovat jälkimarkkinakelpoisissa, enintään 6 kuukauden pituisissa korkoinstrumenteissa.

 

Konsernin asiakasluottopolitiikka määrittelee asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset. Lääketeollisuudessa myyntisaamiset tyypillisesti keskittyvät eri maantieteellisten alueiden jakelijoille. Tietyissä maissa konserni myy myös suoraan paikallisille sairaaloille. Konsernin myyntisaamisista noin 71 % koostuu saamisista 25 suurimmalta asiakkaalta. Merkittävimmät yksittäiset asiakkaat ovat lääkemyynnin markkinointikumppani Novartis sekä lääkejakelija Oriola-KD Oyj. Myynnin asteittainen lisääntyminen Etelä-Eurooppaan ja alueen pidemmät maksuajat ovat vuonna 2010 kasvattaneet konsernin myyntisaamisia ja erääntyneitä saamisia. Myyntisaamisiin ei uskota sisältyvän oleellista riskiä. Erityisesti Etelä-Euroopassa saamiset yksittäisiltä vastapuolilta ovat suhteellisen pieniä. Tilikauden tulosvaikutteiset luottotappiot olivat vähäiset.

 

24.3. Maksuvalmiusriski

 

Konsernin tavoitteena on säilyttää hyvä maksuvalmiusasema kaikissa olosuhteissa. Maksuvalmiutta turvaavat liiketoiminnan kassavirran, rahavarojen ja rahamarkkinasijoitusten lisäksi pankkitililimiitit, 75 miljoonan euron vahvistettu luottolimiitti, joka on nostettavissa kesäkuuhun 2011 asti ja 100 miljoonan euron suuruinen vahvistamaton yritystodistusohjelma. Tilinpäätöshetkellä yritystodistuksia ei ollut laskettu liikkeelle.

 

Konsernin korollinen velka 31.12.2010 oli 110,0 (2009: 131,5) miljoonaa euroa, josta valtaosa on pitkäaikaisia lainoja. Euroopan Investointipankilta otettujen lainojen keskimaturiteetti on 4,1 vuotta ja eläkevakuutusyhtiöiltä otettujen lainojen 1,7 vuotta.

 

Konsernin rahavarat ja muut rahamarkkinasijoitukset 31.12.2010 olivat 167,2 (2009: 170,5) miljoonaa euroa, jotka ylittävät määrältään konsernin korolliset velat. Konsernin likviditeetin turvaamiseksi ylimääräiset kassavarat sijoitetaan pääsääntöisesti lyhytaikaisiin jälkimarkkinakelpoisiin, hyvän luottokelpoisuuden omaaviin euromääräisiin korkoinstrumentteihin, joiden vastapuolet ja limiitit on määritelty rahoituspolitiikan mukaisesti.

 

LAINASOPIMUKSIIN PERUSTUVAT KOROLLISTEN LAINOJEN LYHENNYSTEN JA RAHOITUSKULUJEN ENNUSTETUT KASSAVIRRAT

 

milj. € 2011 2012 2013 2014
2015- Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta 12,6 12,6 12,4 12,2   34,0 83,7
- rahoituskulut -1,3 -1,3 -1,1 -0,8   -1,8 -6,3
Lainojen lyhennykset 11,3 11,3 11,3 11,3   32,1 77,4
               
Lainat eläkevakuutusyhtiöiltä 10,5 10,1 9,8       30,4
- rahoituskulut -1,0 -0,6 -0,2       -1,7
Lainojen lyhennykset 9,6 9,6 9,6       28,7
               
Rahoitusleasinglainat 1,1 1,0 0,4 0,4   0,7 3,6
- rahoituskulut -0,1 -0,1 -0,1 -0,0   -0,1 -0,3
Rahoitusleasinglainojen lyhennykset 1,0 0,9 0,4 0,3   0,6 3,2
               
Muut velat 0,6 0,1         0,7
- rahoituskulut -0,0 -0,0         -0,0
Muiden velkojen lyhennykset 0,6 0,1         0,7
               

             

Yllä olevat kassavirrat ovat diskonttaamattomia. Muuttuvakorkoisten lainojen rahoituskuluja arvioitaessa on käytetty termiinikorkoja tai keskimääräistä sopimuksen mukaista viitekorkoa.

 


24.4. Pääomarakenteen hallinta

 

Konsernin taloudellisissa päämäärissä on pääomarakenteeseen liittyen määritetty tavoitteeksi säilyttää omavaraisuusaste, konsernin oma pääoma suhteessa taseen loppusummaan, vähintään 50 % tasolla. Tämä omavaraisuusaste ei ole yhtiön näkemys optimaalisesta pääomarakenteesta vaan se on osa kokonaisuutta, jossa määritellään toiminnan kasvuun ja kannattavuuteen liittyviä tavoitteita sekä yhtiön osingonjakopolitiikka.

 

YHTIÖ ON ANTANUT SEURAAVAT KOVENANTIT:          
               
  Vaatimus            
Konsernin omavaraisuusaste >35 %            
Konsernin korolliset velat / EBITDA <1,5:1            
Konsernin EBITDA / nettokorkokulut >10:1            
               

Kovenantin rikkoutuessa velkojalla on oikeus vaatia vakuuksia. Jos vakuuksia tässä tilanteessa ei tarjottaisi, velkojalla olisi oikeus eräännyttää velka ennenaikaisesti.

 

KONSERNIN OMAVARAISUUSASTE (SIS. ENNAKKOMAKSUT)

 

31.12.           2010 2009
Oma pääoma, milj €           467,4 439,1
Taseen loppusumma, milj. €           745,8 727,1
Omavaraisuusaste (sis ennakkomaksut), %




62,7 % 60,4 %
               

KONSERNIN KOROLLISET VELAT / KONSERNIN EBITDA

 

milj. €, 31.12.




2010 2009
Korolliset velat           110,0 131,5
EBITDA           293,1 241,4
Korolliset velat / EBITDA




0,4 0,5





     





     

KONSERNIN EBITDA / NETTOKORKOKULUT

 

milj. €, 31.12.




2010 2009
EBITDA           293,1 241,4
Nettokorkokulut           1,5 2,7
EBITDA / nettokorkokulut




202 88